Kanapunkki hallintaan kanaloissa, loppuraportti >>

Kanapunkki (Dermanyssus gallinarum) – yleistä

  • Kanoilla ja muulla siipikarjalla sekä villilinnuilla esiintyvä ulkoloinen
  • Tavallisin munintakanoilla sekä lemmikkikanoilla
  • esiintyy kaikissa tuotantomuodoissa
  • Ruotsissa todettu aiheuttavan enemmän ongelmia kerroslattiakanaloissa
  • n. 1–2 mm kokoinen, harmaa, punaruskea tai musta
  • punkit, jotka eivät ole imeneet verta, ovat harmaita
  • liikkuvat pimeällä ja käyvät imemässä kanoista verta
  • piileksivät valoisaan aikaan rakenteissa ja erilaisissa raoissa ja halkeamissa, viihtyvät erityisesti rakenteissa lähellä kanojen yöllistä lepopaikkaa
  • vakavissa tartunnoissa voidaan löytää linnuista myös kloakan ympäriltä sekä siipien alta
  • kuolevat - 20°C:ssa 30 minuutissa ja 45°C:ssa kahdessa tunnissa
Kanapunkkeja / Lähde: SVA:n kotisivut
Kanapunkkeja / Lähde: SVA:n kotisivut

Elinkierto

  • veriaterian jälkeen aikuinen punkki munii ympäristöön ja munista kehittyy aikuisia punkkeja hyvissä olosuhteissa n. viikossa.
  • lämpö ja kosteus edistävät kehitystä
  • Punkit voivat elää ympäristössä jopa 9 kk ilman veriateriaa

Oireet

  • kutina, ärsytys
  • levottomuus; eivät pysty lepäämään rauhassa
  • normaalipainoisia mutta aneemisia
  • munantuotanto laskee jopa 10 %
  • vakavissa punkki-infektioissa voi olla kuolleisuutta
  • punaisia veripilkkuja munissa
  • hoitajalla voi olla punkin puremien aiheuttamia punaisia paukamia iholla

Leviäminen

  • villilinnuista
  • jyrsijöiden turkissa
  • nuorikoiden mukana tai muiden ostettujen lintujen mukana
  • välineiden mukana esim. kuljetuslaatikot, munakennot, ulkovaatteet
  • saneerauksen jälkeen rakenteisiin jääneet punkit

Toteaminen kanalassa

  • Havaitaan tyypilliset oireet ja kanoissa ja rakenteissa nähdään punkkeja
  • Pyyhi kostealla talouspaperilla paikoista, joissa epäilet punkkien oleilevan. Jos paperi värjäytyy punaruskeaksi (kuivuneen veren väriseksi), on rakenteissa todennäköisesti verta imeneitä punkkeja
  • Ravistele ja kaiva raoista esim. kapealla tikulla pölyä valkealle paperille. Punkit on helppo havaita vaalealla alustalla, koska ne liikkuvat.
  • Varmin tapa todeta punkkeja on käyttää aaltopahvista tehtyjä punkkipyydyksiä.

Punkkipyydysten teko ja käyttö

  • Leikkaa aaltopahvista n. 7 x 10 cm kokoisia paloja. Leikkaa palat niin, että aaltopahvin reiät jäävät pyydyksen pitkälle sivulle.
  • Aseta pyydykset kanalaan mahdollisimman lähelle kanoja, niin että kanat eivät pääse nokkimaan pyydyksiä esim. munahihnan alle. Luomukanaloissa ja lattiakanaloissa pyydykset kannattaa sijoittaa mahdollisimman lähellä kanojen yöpymispaikkaa.
  • Sopiva määrä pyydyksiä on 1 pyydys/ 125–300 kanaa. Mitä enemmän pyydyksiä sitä varmemman tuloksen saat.
  • Pidä pyydyksiä kanalassa 2–3 vrk ja poista pyydykset 5-6 tuntia valon syttymisen jälkeen.
  • Tutki pyydykset joko kopauttamalla pyydystä valkeaa paperia vasten, jolloin punkit varisevat rei'istä paperille. Voit myös erottaa punkkipyydyksen paperit, jolloin näet punkit parhaiten.
  • Tuhoa pyydykset mahdollisimman pian polttamalla.
  • Pyydyksiä voidaan käyttää myös punkkien vähentämiseen kasvatuskauden aikana, jolloin niitä tarvitaan suurempia määriä.
Punkkipyydys 7 x 10 cm, reiät pitkällä sivulla.
Punkkipyydys 7 x 10 cm, reiät pitkällä sivulla.
 
Avattu tyhjä punkkipyydys.
Avattu tyhjä punkkipyydys.
 
Avattu punkkipyydys, jossa runsaasti punkkeja.
Avattu punkkipyydys, jossa runsaasti punkkeja.
 
 

Lähde: SVA:n kotisivut