kananmunatiedotus_vas

Eläinsuojelulain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä. kivulta ja tuskalta. Lain avulla pyritään myös edistämän kanojen hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ohjaa ja valvoo keskushallinnon viranomaisena eläinsuojelusäädösten täytäntöönpanoa ja noudattamista. Myös lääninhallitusten valtuuttamat eläinsuojeluvalvojat tekevät eläinsuojelutarkastuksia.

Kanoja tulee kohdella rauhallisesti ja niiden käsittelyssä on pyrittävä käyttämän hyväksi sen lajinomaista käyttäytymistä kuten laumavaistoa. Hyvä hoitaja-eläinsuhde on tärkeää myös kanojen pidossa. Kaikki kanojen pitoon tarkoitetut laitteen ja välineet, mm. ruokinta- ja juottolaitteet on asennettava niin, että ne ovat kanoille turvallisia. Kanojen pitopaikassa tulee olla riittävästi juomapaikkoja ja niiden tulee olla kaikkien kanojen ulottuvilla. Kanoille on myös oltava riittävästi rehua ja rehukouruille tulee olla pääsy kaikilla kanoilla.

Vuoden 2012 alusta lukien munivia kanoja ei enää saa pitää varustelemattomissa häkeissä. Sallittuja tuotantomuotoja ovat: lattiatuotanto, kerrosritiläkanat, virikkeelliset pienryhmäkanalat ja luomutuotanto. Suomessa vuoteen 2012 mennessä kaikki toimintaa jatkavat kanalat muutettiin uusien vaatimusten mukaisiksi.

Kansallisen tason vaatimukset munantuotantoketjussa on laadittu asiantuntija ryhmissä, joiden hallinnoinnista vastaa Eläintautien torjuntayhdistys ja sen ETU-työryhmät (eläinten terveydenhuolto).

Kansallisen tason vaatimukset munantuotantoketjussa:

1. Tiloilla on käytössään tuotantoseuranta, joka kattaa lakisääteisten vaatimusten (kuolleisuus, rehunkulutus eräkohtaisesti, vedenkulutus päivittäin) lisäksi:

  • munintatulokset
  • painon seuranta:

- suosituksena kasvatuskanaloissa: 4-16 viikon iässä viikoittain uuden jalosteen ja/tai uuden tuottajan kyseessä ollen, muuten jalostajan suositusten mukaan
- munittamoissa säännöllinen seuranta jalostajan suositusten mukaan

  • - kaikki normaalin rehustuksen lisäksi annetut vitamiinit ym.

Tuotantoseuranta raportoidaan omalle pakkaamolle. Tuotantoseurannassa havaittuihin poikkeamiin reagoidaan välittömästi tarvittavin toimenpitein ja tarvittaessa otetaan yhteyttä eläinlääkäriin.

2. Isovanhempaispolvi ja vanhempaispolvi kuuluvat terveystarkkailuun.

3. Nuorikkokasvattamo ottaa vastaan ainoastaan terveystarkkailuun kuuluvista munittamoista peräisin olevia untuvikkoja, jotka on rokotettu ETU-siipikarjatautiasiantuntijatyöryhmän suositteleman rokotusohjelman mukaisesti.

4. Tilalla toimitaan osastoittain kertatäyttöperiaatteella ja erien välillä tehdään taukosaneeraus.

5. Eläinlääkäri käy tilalla säännöllisesti:

  • virkaeläinlääkäri tai tuottajan ehdottama läänineläinlääkärin nimeämä muu eläinlääkäri käy tilalla salmonellavalvontaohjelman mukaisesti.
  • käynti pitää sisällään:

- dokumentoidun tuotantohygieenisen katselmuksen hyväksyttyä lomaketta käyttäen
- tarkastuksen, että tila täyttää eläinsuojelulain vaatimukset
- tarkastuksen lääkityskirjanpidosta
- käyntilomakkeesta lähetetään kopio pakkaamolle

6. Tilalla on käytössä tautisulku sekä ulko-ovella että kanalan ja munahuoneen välillä. Kaikki tuotantotiloissa kävijät vaihtavat vaatteet ja jalkineet sitä varten rajatulla alueella. Munahuoneesta on oltava kulku suoraan ulos.

7. Tilalla noudatetaan ETT ry:n ohjeita eläinten, eläinaineksen ja rehujen tuonnissa

8. Rehujen käsittelyssä ja varastoinnissa huomioidaan tuhoeläinten ja villilintujen aiheuttamat tartuntariskit.

Mikäli tilalla käytetään omaa viljaa, se säilytetään katetussa siilossa ja ko. erästä säilytetään näytepussi mahdollista analyysia varten. Tilalla on käytössä siilonumerointi.