broileryhdistys_kapea_vas

Teksti: Hilja Toivio

Tiesitkö, että...

  • amerikkalaisille elokuvatähdille markkinoitiin broileria 1950-luvulla?
  • Amerikan herkuksi kutsuttua broileria esiteltiin Suomessa ensimmäisenä Martoille?
  • broilereita kasvatettiin Suomessa aluksi navetoissa?
  • broilerista julkaistiin historiateos ja rakennettiin museonäyttely vuonna 2009?

Suomen broilerituotannon synnystä on muodostunut broilerinmunien salakuljetuksineen myyttinen kertomus. Kesällä 1959 Suomeen saapuivat pienet White Rock -broileriuntuvikot, joiden varaan oli uskottu uusi kotieläintuotannon ala. Viidessäkymmenessä vuodessa broilerituotanto on kasvanut uutuudesta Suomen toiseksi suurimmaksi lihantuotannon alaksi.

hist_kirjankansi sarka_museosta
Suomen broilerituotannon historia -kirja julkaistiin 15.10.2009. Tipitii-museonäyttely on esillä Suomen maatalousmuseo Sarassa Loimaalla 31.10.2010 saakka. Kuva: Hilja Toivio.


1. Amerikan herkku
2. Suomen ensimmäiset broilerit
3. Maatilojen elinkeino
4. Suomalaisen broilerin juuret
5. Herkkua helposti
6. Suomen Broileryhdistys ry
7. Broileritila EU-Suomessa
8. Alan jatkuvuus

1. Amerikan herkku

Broileria alettiin jalostaa Amerikassa 1800-luvun jälkipuolella. Varsinainen broilerituotanto aloitettiin vuonna 1926. Euroopassa broilerituotantoa oli ensimmäisenä Ranskassa ja Englannissa, ja ala yleistyi toisen maailmansodan jälkeen. Broilerin suosio ja ihmisten elintaso nousivat samanaikaisesti.

Pälkäneläinen siipikarja-alan asiantuntija Erkki Tiitola kuunteli Pariisissa Maailman Siipikarjatiedejärjestön kongressissa vuonna 1951 esitelmää amerikkalaisesta broilerista. Broileria oli markkinoitu Amerikassa kuin presidentinvaaleja. Elokuvatähdille oli järjestetty puutarhajuhlia, joissa tarjottiin grillattua broileria. Lehtikuvaajat olivat kameroineen valmiina filmitähtien maistellessa uutuutta.

kukkopoikaa_nuotiolla
Erkki Tiitola paistoi kukkopoikaa nuotion hiilloksella Pälkäneellä elokuussa 1951. Kuva: Heikki Tiitolan kokoelma.


Vuonna 1952 Erkki Tiitola toi Suomeen lihantuotantoon soveltuvan New Hampshire -kanarodun. Amerikkalaiset maanviljelijät olivat 1920-luvun alussa yrittäneet parantaa Rhode Island -rotua, mutta olivatkin kehittäneet kokonaan uuden kanarodun. Kultakanaksi kutsuttu rotu nimettiin syntypaikkansa mukaan New Hampshire -kanaksi. Suomessa kanoja oli totuttu pitämään kananmunien takia, mutta huhu uudesta siipikarjanlihasta alkoi levitä.

2. Suomen ensimmäiset broilerit

Broilerista kiinnostuivat Suomessa siipikarja-alan asiantuntijoiden lisäksi teollisuuden johtohenkilöt. Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Juuso Walden kokeili Suomessa uusia kotieläinlajeja. Walden oli myös Suomen ensimmäisiä broilerinkasvatuksen kokeilijoita. Koska broilerin maahantuontilupia oli 1950-luvulla vaikea saada, Walden järjesti työntekijänsä ja jalkapallojoukkueensa salakuljettamaan broilerinmunia Englannista. Salakuljetukset eivät aina onnistuneet. Joskus munat löydettiin tullissa, ne särkyivät matkalla tai munista kuoriutui ankkoja.

Juuso Waldenin broilerit haudottiin Simpeleellä ja kasvatettiin Lotilan tilalla Valkeakoskella. Broileri tunnettiin yhtiön ruokalistalla, ja Lotilasta uutuutta sai ostaa vuorokauden toimitusajalla 300 markan kilohintaan. Markkinoinnissa oli kuitenkin ongelmia, eivätkä broilerit jääneet pysyvästi paperitehtaalle.

Myös sahalahtelaisen Saarioinen Oy:n johtaja Reino A. Avonius kiinnostui Amerikassa ja Euroopassa yleistyvästä broilerituotannosta. 1950-luvun jälkipuolella Saarioisilla etsittiin lihantuotantoon parhaiten soveltuvaa kanarotua. Vertailussa olivat White Rock, New Hampshire, Rhode Island ja vaalea Sussex. Sekä Avonius että Walden olivat maatalouden innovatiivisten ajatusten toteuttajia Suomessa.

Siipikarja-alan keskusjärjestössä, Siipikarjanhoitajain Liitossa todettiin vuonna 1959, että broilerien eli teuraspoikasten menekille alkaa meidänkin maassamme olla vähitellen mahdollisuuksia. Liitto pyrki ohjaamaan Suomen broilerituotantoa niin, ettei suomalaisille myytäisi munivan kanan poikasia broilerina. Broilerituotannon kokeilukausi päättyikin Suomessa kesällä 1959. Siipikarjanhoitajain Liitto ja Saarioinen Oy toivat Tanskasta Suomeen White Rock -rotuisia broileriuntuvikkoja.

Siipikarjanhoitajain Liiton broileriuntuvikot sijoitettiin puolen vuoden karanteeniin liitossa työskennelleen Antero Sarajan kanalaan Hausjärvelle. Tammikuussa 1960 Hausjärveä koetteli kova lumimyrsky, ja eläinlääkärit kahlasivat kinosten läpi kanalaan tarkastamaan linnut. Tuloksiin oltiin tyytyväisiä. Siipikarjanhoitajain Liiton maahantuomasta White Rock -rodusta syntyi Suomeen pysyvä eläinkanta. White Rock oli Suomen ensimmäinen virallinen broilerirotu.

sarajan_kasvattamo
Siipikarjanhoitajain Liiton maahantuomat White Rock -broilerit olivat karanteenissa Antero Sarajan kanalassa Hausjärvellä heinäkuusta 1959 tammikuuhun 1960.
Kuva: Antero Sarajan kokoelma.

3. Maatilojen elinkeino

1950- ja 1960-lukujen vaihteessa elintarviketeollisuuden edustajat etsivät yhteistyökumppaneita broilerituotantoon Hämeessä, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Broilerinkasvatuksen ensimmäisenä aloittaneet maatilat olivat maatalouden erikoistumisen edelläkävijöitä. Maatilan erikoistuessa broilerituotantoon luovuttiin perinteiseen maatalouteen kuuluneista useista kotieläinlajeista.

Broilereita kasvatettiin Suomessa ensin muutamia tuhansia kerrallaan navetoissa ja talleissa. Koska broileriala oli Suomessa uusi, broilerikasvattajia neuvottiin tarkasti lintujen hoidossa. Saarioinen Oy:n ylikananhoitaja Kalevi Palm asetti vaatimukset kasvattamon lattia- ja ilmatilalle, ilmanvaihdolle, lämpötilalle, keinoemolle, ruokinnalle, rehukaukaloille, juomalaitteille, kuivikkeelle sekä lintujen kiinniotolle teurastamoon kuljetettaviksi. Kasvattamorakennukset puhdistettiin harjaamalla, ja myöhemmin ne alettiin myös pestä vedellä.

kunnin_kasvattamo
Broilerit asuivat aluksi vanhan navettarakennuksen tallissa sahalahtelaisella Kunnin tilalla.
Broileriuntuvikkojen ensimmäiset ruoka- ja juoma-astiat tehtiin säilykepurkeista. Rehua tarjoiltiin myös matalista ruokintakaukaloista ja juomavettä kaksimetrisistä ruuhijuomalaitteista. Poikasten lämmönlähteenä olivat kuumalla vedellä lämmitettävät keinoemot.
Kuva: Erkki Mäkijärven kokoelma.

Broilerikasvattajan työ oli 1960-luvulla käsityötä, ja maatiloilla usein naiset huolehtivat broilerien hoidosta. Päivittäin puhdistettiin lintujen juomalaitteet ja vaihdettiin untuvikkojen juoma-astioiden vedet. Broilerit myös ruokittiin käsin hoitajan annostellessa rehun ruokintakaukaloihin. Automaattiset ruokintalaitteet yleistyivät 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa.

Broilerinrehu myytiin aluksi 50 kg:n säkeissä, ja sitä saattoi kulua kymmenen säkkiä vuorokaudessa. Broileritilan työ muuttui 1970-luvun alussa, kun rehua ei enää kannettu säkissä kasvattamoon. Rehuauto toi rehun broilerikasvattamon siiloon, josta irtorehu siirtyi koneellisesti lintujen ruokintakaukaloihin.

rehuauto
Hankkijan rehuauto toi irtorehua broilerikasvattamon siiloihin huittislaisella Kirran tilalla 1970-luvun lopulla.
Kuva: Seppo Kirra.


Maaseutumaisema muuttui, kun broilereille alettiin rakentaa uusia kasvattamorakennuksia 1960-luvun puolivälissä. Vuonna 1982 kotieläintuotannon perustamislupajärjestelmällä alettiin kuitenkin rajoittaa broileritilojen yksikkökokoa. 1980-luvulla laki rajasi tilakoon 15 000 broilerin kasvatuspaikkaan.

untuvikkolajittelu
Broileriuntuvikkoja Osuusteurastamo Itikan hautomolla vuonna 1984.
Kuva: Atria Oyj:n kokoelma.

4. Suomalaisen broilerin juuret

Suomen broilerituotannon alkuaikoina elintarviketeollisuuslaitokset hyödynsivät Siipikarjanhoitajain Liiton maahantuomaa eläinkantaa, jalostivat broileria itse tai myivät munivan kanan poikasia broilerina. Broilerituotannon periaatteet alkoivat kuitenkin vähitellen yhdenmukaistua. Keskeiseksi alan vaikuttajaksi nousi pyhärantalainen Kaino Jokela.

Nuoren Kaino Jokelan siipikarjaura alkoi sotienjälkeisenä aikana naapurilta lainatusta hautomakoneesta. Jokelan ensimmäinen munivien kanojen hautomo perustettiin perheen makuuhuoneeseen. Kaikki Jokelan hautomat kananmunat menivät kaupaksi. Kaino keksi, että tässähän hänelle on ammatti.

Vuonna 1968 Kaino Jokela perusti Suomen Broiler Oy:n, joka toi Suomeen Pilch-rotuisia broilereita. Nykyään Suomen Broiler Oy tuo Ross-rotuiset broilerit Skotlannista charter-lennolla. Ross-broilerin jalostuksessa on kiinnitetty huomio painonlisäyksen ohella linnun lisääntyvyyteen. Jalostuksessa kiinnitetään huomiota myös linnun terveyteen ja rehunkäyttöön. Suomen Broiler Oy on yhtenäistänyt broilerituotannon periaatteet Suomessa. Yritys vastaa sekä broileri-isovanhempaisuntuvikkojen maahantuonnista että broileriemojen tuotannosta.

lentokentalla
Suomen Broiler Oy:n maahantuomat Suomen ensimmäiset Pilch-untuvikot Seutulan lentokentällä kesällä 1968.
Kuva: Reijo Jokelan kokoelma.

5. Herkkua helposti

Ensimmäisen kerran broileria esiteltiin Suomessa suurelle yleisölle kesällä 1959. Heinäkuussa Martat maistelivat broileria Hämeenlinnassa, jossa Hankkija tarjosi kotitalouksien ruuanlaittajille broilerimaistiaisia. Elokuussa Kangasalan maatalousnäyttelyssä Saarioinen Oy grillasi broileria yli 3 000 maatalousnäyttelyvieraalle. Suomalaiset opettelivat syömään broileria grillattuna.

broilerilipuke

Saarioinen esitteli broileria Kangasalan maatalousnäyttelyssä elokuussa 1959, ja useampi kuin yksi maatalousnäyttelyvieras kiinnostui Amerikan herkusta.
Kuva: Saarioinen Oy:n kokoelma
hist_nayttely
Saarioinen grillasi broileria Tampereen Pyynikillä vuonna 1962. Kuva: Saarioinen Oy:n kokoelma.


Suomessa broilerituotannon aloittivat ensimmäisinä Saarioinen Oy, Satakunnan Osuusteurastamo ja Lounais-Suomen Osuusteurastamo. Myöhemmin merkittävää tuotantoa on ollut myös euralaisella Hannes Kariniemellä ja pohjalaisella Osuusteurastamo Itikalla.

Broileria myytiin kuluttajalle pitkään jäisenä kimpaleena. Elintarviketeollisuus monipuolisti broilerin tarjontaa 1980-luvulla, jolloin broileria sai ostaa kaupasta tuoreena puolivalmisteena, marinoituina paloina sekä jalosteina. Perheenemäntä valmisti broilerista maistuvan aterian hetkessä työpäivän jälkeen. Valmisruokien käyttöä lisäsi samaan aikaan yleistynyt mikroaaltouuni. Lisäksi alettiin korostaa ruuan terveellisyyttä, ja kevyt broileri soveltui laihduttajan ruokavalioon. 1990-luvun alusta alkaen broilerituotteet on tuotettu Suomessa kokonaan kasvisravinnolla.

Suomessa broilerituotantoa on nykyään Atria Oyj:llä, HK Ruokatalo Oy:llä ja Ruoka-Saarioinen Oy:llä. Suomessa siipikarjanlihaa syötiin perinteisesti vähän, mutta vuodesta 2008 alkaen broileria on tuotettu Suomessa toiseksi eniten sianlihan jälkeen. Vuonna 2009 broileria kulutettiin henkeä kohden 15,6 kg.

hist_kaavio1
Kuvio 1. Broilerintuotanto ja -kulutus Suomessa vuosina 1971–2009. Tilastointitapaa on muutettu
takautuvasti vuodesta 2008 alkaen. Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy.

hist_kaavio2
Kuvio 2. Broilerinkulutus henkeä kohden (kg) Suomessa vuosina 1970–2009. Tilastointitapaa on
muutettu takautuvasti vuodesta 2008 alkaen. Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy.

6. Suomen Broileryhdistys ry

Suomen Broileryhdistys ry perustettiin vuonna 1971 sekä edistämään että yhdistämään alaa. Ensimmäiseen johtokuntaan kuuluivat varsinaisina jäseninä Yrjö Lumiainen, Isto Puotunen, Kaino Jokela, Pertti Paavola, Toivo Jauhiainen, puheenjohtaja Per Andersson ja Siipikarjanhoitajain Liiton edustaja Kalle Maijala. Johtokunnan varamiehet olivat Martti Penttilä, Jan Holmberg, Antti Yli-Villamo, Juhani Keränen, Arto Heikkilä, Hakon Westermarck ja Jouko Tiitola. Yhdistyksen sihteerinä toimi Krister Eklund.

hist_kolmonen
Kokki Jaakko Kolmonen esitteli broileriruokien valmistusta ensimmäisillä
broileriväen Kesäpäivillä Mattilan tilalla Kokemäellä heinäkuussa 1981.
Kuva: Juhani Mattilan kokoelma.

Suomen Broileryhdistys ry:n toiminnassa on korostunut erityisesti tiedottaminen. 2000-luvun keskeinen teema on ollut kotimaisen broilerin kulutuksen lisääminen. Vuonna 2006 yhdistyksen nähtiin olevan vuonna 2010 ”suomalaisen broileriketjun vahva edunvalvoja, joka tunnetaan alan asiantuntevana tiedottajana ja tiedon tuottajana ja joka on mukana kattavissa asiantuntijaverkostoissa kotimaassa ja kansainvälisesti”.

Yhdistyksen jäsenlehti Broiler-uutiset yhdistyi Suomen Siipikarja -lehteen vuonna 2005. Vuonna 2009 Suomen Broileryhdistys ry:ssä oli 224 jäsentä. Vuonna 2010 yhdistyksen puheenjohtajana toimii Petri Yli-Soini ja sihteerinä Päivi Heikkilä.

Taulukko 1. Suomen Broileryhdistys ry:n puheenjohtajat vuosina 1971–2010.
Lähde: Suomen Broileryhdistys ry.

1971 - 1972 Per Andersson
1973 Pertti Paavola
1974 - 1975 Juhani Patajoki
1976 - 1979 Yrjö Lumiainen
1980 - 1991 Heikki Kössi
1992 - 1994 Erkki Mäkijärvi
1995 - 1997 Markku Vainio-Pekka
1998 - 1999 Mari Korkeaoja
2000 - 2002 Juha Kylämäki
2003 - 2009 Tiina Varho-Lankinen
2010 - Petri Yli-Soini

7. Broileritila EU-Suomessa

Vuodesta 1995 alkaen Suomen kansallisen lainsäännön lisäksi EU:n kansainvälinen lainsäädäntö on säädellyt suomalaista broilerituotantoa. Lainsäädännöllä valvotaan eläinsuojelua, elintarvikehygieniaa, eläinlääkintää, ympäristönsuojelua ja rakentamista.

Suomen broilerituotantoa määrittää lisäksi lainsäädäntöä tiukempi siipikarjanlihan kansallinen laatujärjestelmä. Suomen salmonellavalvontaohjelman mukaan salmonellan esiintyvyys pidetään alle yhdessä prosentissa, mikä on kansainvälisesti harvinaista. Hygienian takia esimerkiksi kasvattamo desinfioidaan ennen untuvikkojen tuloa ja kasvattamossa käytetään suojavaatteita. Suomen broilerituotannon erityispiirteisiin kuuluu myös, ettei tuotantopolven broilereita rokoteta ja lääkkeiden käyttö on vähäistä. Suomessa broilerit kasvavat kuivikkeella peitetyllä lattialla.

emokanalasta_uudempi
Broileriemoja turvekylvyssä broilerimunittamossa Kalannissa vuonna 2002.
Kuva: Tuija Hannula.


Tekniikka on muuttanut broilerituottajan työn. 1990-luvun alkupuolella yleistyivät nippajuomalaitteet, jotka eivät vaadi päivittäistä puhdistusta. Lintujen keräyksen koneellisti kanapoimuri, jonka kumisormet keräävät broilerit hellävaraisesti. Broileritiloilla siirryttiin tietokoneaikaan 1990-luvun puolivälissä. Kanalatietokonejärjestelmällä säädetään ilmanlaatua ja lämpötilaa sekä tarkkaillaan veden- ja rehunkulutusta. Broilerikasvattamon lisäksi myös broilerimunittamoissa ja -hautomoissa on tapahtunut työn teknistymistä niin ruokinnassa, pesissä kuin hautomakoneissa.

Tekniikka on mahdollistanut eläinten hyvinvoinnin tarkan seurannan. Hoitaja käy kuitenkin vähintään kahdesti päivässä sisällä broilerikasvattamossa seuraamassa lintujen olosuhteita ja käyttäytymistä sekä tarkastamassa vesi- ja ruokintalaitteet.

tiina_kanalassa
Suomen Broileryhdistys ry:n pitkäaikaisena puheenjohtajana toiminut Tiina Varho-Lankinen broilerikasvattamon tarkastuskierroksella Oripäässä vuonna 2005.
Kuva: Suomen Broileryhdistys ry:n kokoelma.

8. Alan jatkuvuus

Suomalaisille broileritiloille alettiin myöntää maataloustukea muusta kotieläintuotannosta poiketen vasta vuonna 1995. Lisäksi Suomen EU-jäsenyys poisti myös broileritiloilta tuotantorajoitukset. EU-aikana kaikilla kotieläintuotannon aloilla on tapahtunut tuotannon keskittymistä. Vuonna 2004 broileritilan keskimääräinen yksikkökoko oli 39 800 kasvatuspaikkaa, ja broilerinkasvatukseen oli erikoistunut Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla yhteensä 210 tilaa.

Broilerituotantoon erikoistuneiden maatilojen jatkuvuudesta kertoo, että monilla tiloilla tekevät työtä toisen tai kolmannen sukupolven broilerituottajat. Suomen broilerituotannossa yhteistyötä tekevät elintarviketeollisuus ja maatalous, mutta niiden lisäksi broilerituotannolla on työllistävä vaikutus esimerkiksi rehuteollisuudessa ja alalle syntyneissä yrityksissä. Alan jatkuvuutta Suomessa edistää lihan laatua koskeva, vuonna 2010 voimaan tuleva EU-direktiivi, joka kieltää pakasteesta sulatetun broilerinlihan myynnin tuoreena.

untuvikot_saapuvat
Tulevaisuuden broilerituottajat osallistuvat työhön, kun broileriuntuvikot saapuvat kasvattamoon Köyliössä vuonna 2002. 2000-luvun broilerikasvattamossa on spiraaliruokkijat, nippajuomalaitteet sekä automaattinen ilmastointi-, tuuletus- ja lämmitysjärjestelmä.
Kuva: Kaija Haapasalo.