siipikarjaliitto_kapea_vas

Kananmunat yhä suositumpia

Perjantaina 13. lokakuuta vietetään kansainvälistä kananmunan päivää.

Suomalaiset kuluttajat ovat viime vuosina lisänneet kananmunien kulutusta, ja ala ennustaa kulutuksen nousevan tänä vuonna kymmenettä vuotta peräkkäin. Keskimäärin suomalainen syö vuodessa noin 12 kiloa munia eli noin 200 kananmunaa sekä kuorimunina että jalosteina.

Siipikarjaliitto ja MTK ry teettivät viime kesänä kuluttajien ostokäyttäytymistä kartoittavan tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää kananmunien ostouseutta, ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä, käytön esteitä sekä kuluttajien mielikuvaa eri tuotantomuodoista. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS ja se koostui kyselytutkimuksesta sekä syventävästä Shopper-tutkimuksesta, jossa haastateltiin yli sataa kananmunien ostajaa elokuussa.

Tutkimuksen mukaan kananmunia ostetaan entistä enemmän: 98 % kotitalouksista käyttää kananmunia ruuanlaitossa, välipalana, aamiaisena ja leivonnassa ja joka kuudes kyselyyn vastanneista kertoo lisänneensä munien kulutusta viime vuosina. Kulutuksen lisäämisen yleisimmin mainitut syyt olivat munien terveellisyys, ravitsevuus sekä edullinen hinta. Kuluttajien mielestä kananmuna on erityisen hyvä ja helppo proteiininlähde. Seuraavan vuoden aikana käyttöä tullaan ennemmin lisäämään kuin vähentämään – viisi prosenttia väestöstä aikookin lisätä kulutusta. Luomumunien kysyntä kasvaa eniten.

Kananmuna-ala iloitsee siitä, että kuluttajat ovat ottaneet kananmunan osaksi terveellistä ruokavaliota. Teettämämme tutkimuksemme mukaan kananmunien terveellisyysmielikuva on vahvistunut. Syynä tähän ovat tieteelliset tutkimustulokset, jotka ovat vakuuttaneet kuluttajat kananmunan hyvistä ominaisuuksista.  Kananmuna on ravintosisällöltään yksi monipuolisimmista ruoka-aineista. Valkuainen sisältää pääosin proteiinia, vettä ja joitain kivennäisaineita. Keltuaisessa on rasvaa, kaikkia rasvaliukoisia vitamiineja, kivennäisaineita ja proteiinia.

Kananmunien tuotanto on myös viime vuosina kasvanut kulutuksen kasvun siivittämänä. Tänä vuonna tuotannon ennustetaan jäävän viimevuotiselle tasolle noin 73 miljoonaan kiloon, sillä loppuvuonna kanaloissa on munia munimassa noin 3,6 miljoonaa kanaa, mikä on yli kaksisataatuhatta kanaa vähemmän kuin vuonna 2016. Suurin syy alhaisempaan kanamäärään on heikko kannattavuus, jonka johdosta tuottajat pitävät pidempiä taukoja kanaerien välillä. Myös tilamäärä on laskussa ja keväällä toiminnassa oli reilut 300 yli 100 kanan tilaa. Keskimäärin suomalaistiloilla on noin 12 000 kanaa ja kolme viidestä kanalasta on alle 10 000 kanan tiloja. Pääosa kanatiloista sijaitsee Varsinais-Suomessa.

Vapaan kananmunien tuotanto oli alkuvuonna selkeässä kasvussa, kun taas virikehäkkimunien tuotanto oli laskussa. Nykyisin noin 59 % kanoista elää virikehäkeissä eli pienryhmäkanaloissa, 34 % lattia- ja ulkokanaloissa ja noin 6 % luomukanaloissa.

Kananmuna-ala tähyää laadukkailla munillaan myös entistä vahvemmin vientimarkkinoille. Suomalaisia kananmunia ja munajalosteita on aiemmin viety lähimarkkinoille pääasiassa Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan, mutta nyt vienti on aukeamassa myös EU:n ulkopuolisiin maihin. Vientiluvat ovat kunnossa jo Hongkongiin ja ala odottaa viennin aukeavan esimerkiksi Etelä-Koreaan lähiaikoina. Puhtaassa luonnossa ammattitaidolla tuotetuille turvallisille ja maukkaille suomalaismunille uskotaan olevan kysyntää ja vientiponnistelut ovat käynnissä yhdessä viranomaistahojen kanssa.

Suomen Siipikarjaliitto ry on siipikarja-alan keskusjärjestö, jonka alaisuudessa toimivat Kananmunayhdistys ja Kananmunatiedotus.

Lisätietoja: Hanna Hamina, toiminnanjohtaja Suomen Siipikarjaliitto ry, 050 573 0773, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
www.tottamunasta.fi; www.luomunasta.fi; www.siipi.net