siipikarjaliitto_kapea_vas

Euroopassa on vedetty myynnistä kananmunia sen jälkeen kun niistä löydettiin tuotantoeläimillä kiellettyä fiproniili-nimistä hyönteismyrkkyä. Fiproniilin lähteeksi on epäilty kanapunkin torjuntaan käytettyä valmistetta, jonka belgialaisen valmistajan epäillään sekoittaneen laitonta hyönteismyrkkyä tehostaakseen valmisteen vaikutusta. Rikoksen mahdollisuutta selvitetään.

Tapauksen keskiössä on kymmenet hollantilaiset kananmunatilat, joiden munat on vedetty pois markkinoilta sekä Hollannissa että naapurimaissa. Kananmunien sisältämät hyönteismyrkkypitoisuudet ovat vaihdelleet, ja kaikki fiproliiniä sisältävät munat on tuhottu. Osa kanaparvista on lopetettu ja osa nuorista parvista on siirretty väliaikaistiloihin kanala pesun ajaksi.

Hollantilaiset tuottajat ovat toimineet vastuullisesti torjuen kanojen hyvinvointia ja terveyttä uhkaavaa kanapunkkia. Munien hävittäminen aiheuttaa suuret kustannukset maan kananmuna-alalle ja luottamuksen palauttaminen sekä kotimaisiin että ulkomaisiin asiakkaisiin tulee viemään aikaa. Hollannissa on yli 40 miljoonaa munivaa kanaa, ja merkittävä osa tuotannosta myydään Saksaan ja Belgiaan. Hollantilaisia kananmunia viedään myös EU-alueen ulkopuolelle. Suomessa ei ole myynnissä ulkomaisia kuorimunia vaan ainoastaan suomalaisia kananmunia.

Suomessa kanapunkkia torjuntaan pääasiassa ennakoivin menetelmin

Kanapunkkia esiintyy myös Suomessa, mutta vähäisessä määrin. Siipikarjaliitto toteutti viimeksi joulukuussa 2016 kyselytutkimuksen aiheesta tuottajille kartoittaakseen tilannetta. Suomessa kanapunkin alhaiseen esiintyvyyteen vaikuttaa esimerkiksi se, että tilat puhdistetaan kanaerien välillä kuumalla vedellä ja munapakkaamot pesevät muoviset munakennot toimituksen jälkeen ennen paluuta takaisin tuotantotiloille. Mikäli tilalla on käytössä pahvikennot, palautuvat samat kennot aina samalle tilalle. Kanapunkin torjuntaan käytetään myös kanalarakennuksen kuumennuskäsittelyä tuotantotauolla, joka tuhoaa eri kehitysvaiheessa olevia punkkeja. Myös kasviperäisiä, luontaisiin uutteisiin perustuvia aineita on käytössä sekä nimenomaisesti kanapunkin torjuntaan hyväksyttyä valmistetta, jota käytetään erityisesti tuotantotauolla. Uusimman tutkimustiedon mukaan myös kasvintuotannossa yleisesti käytettyä IPM-menetelmää (integrated pest management) voidaan käyttää kanapunkin torjunnassa. Suomessakin on tutkittu petopunkkien käyttöä tässä tarkoituksessa.