siipikarjaliitto_kapea_vas

Siipikarjanlihantuotannossa vähän lääkitystarvetta Suomessa

ETT ry kerää vuosittain tietoa suomalaisen lihasiipikarjatuotannon mikrobilääkityksistä. Tilastoa on kerätty jo vuodesta 2007 ETU-lihasiipikarja-asiantuntijaryhmän toimeksiantona.

Mikrobilääkkeiden käyttö siipikarjanlihan tuotantoketjussa vuosina 2007-2015

Yhtään suomalaista broileriparvea ei jouduttu lääkitsemään viime vuonna. Suomalaisessa broilerinkasvatuksessa ei ole käytetty lainkaan antibiootteja viimeisten kuuden vuoden aikana, ja sitä edeltävinä vuosinakin vain yksittäisten parvien tulehdussairauksien hoitoon. Suomessa tuotetaan vuosittain noin 3500 broileriparvea.

Myös kalkkunalihantuotannossa antibioottilääkitysten tarve on meillä kansainvälisesti mitattuna erittäin alhainen.

Vähäinen lääkitystarve on huolellisen työn tulos

Vähäinen lääkkeiden käyttö siipikarjanlihantuotannossa Suomessa ei ole itsestäänselvyys. Tartuntojen ennaltaehkäisy vaatii jatkuvaa valppautta, huolellisuutta ja kovaa työtä koko tuotantoketjussa. Taudinaiheuttajien määrä on pidettävä alhaisena, minkä lisäksi myös antibioottihoitoja vaativille bakteeritartunnoille altistavat tekijät on tärkeää saada rajattua minimiin. Huolellinen tautisuojaus niin tilalla kuin koko tuotantoketjussa on parasta ennaltaehkäisyä. Lintujen olosuhteiden optimointi on tärkeä tekijä tartunnoille altistavan stressin ehkäisemiseksi.