siipikarjaliitto_kapea_vas

Tiedote 021013

Viime aikoina on julkisuudessa puhuttu paljon lihantuotannossa käytettävistä antibiooteista. Vallitseva käsitys maailmalla on, ettei lihasiipikarjaa voida kasvattaa ilman antibiootteja. Suomalainen tuotanto osoittaa sen, mikä muualla maailmassa koetaan mahdottomaksi: siipikarjanlihantuotantomme perustuu tilojen korkeaan hygieniatasoon ja tehokkaaseen tartuntojen ennaltaehkäisyyn. Voimme tutkitusti todeta, että esimerkiksi suomalaiset broilerit ovat niin terveitä, että niitä ei ole ollut tarpeen lääkitä antibiooteilla moneen vuoteen.

Vaikka EU:ssa on tiettyjen mikrobilääkkeiden käyttö kielletty kasvunedistäjinä, ei antibioottien kokonaiskäyttö ole olennaisesti vähentynyt. Monissa maissa eläinlääkärit määräävät kasvatuskaudella siipikarjalle säännönmukaisesti ja ennaltaehkäisevästi terapiakäyttöön tarkoitettuja antibiootteja. Esimerkiksi Saksassa Nordrhein-Westfalenin alueella vuosina 2011-12 tehdyssä seurantatutkimuksessa jopa 91,6-96,4 % kasvatetuista broilereista oli saanut elämänsä aikana mikrobilääkityksen, ja monesti oli käytetty jopa useita eri antibiootteja. Maailmalla onkin nyt havahduttu kiinnittämään huomiota antibioottien holtittomaan käyttöön ja sen aiheuttamiin vaaroihin, kuten antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien lisääntymiseen.

Suomessa tuotetaan siipikarjan lihaa runsaat 100 miljoonaa kiloa vuodessa. Kasvatuksessa lääkitystä käytetään vain silloin, kun siihen on tutkitusti tarvetta. Lääkevalinta perustuu lintujen sairastumisen aiheuttaneen bakteerin ja sen antibioottiherkkyyden määritykseen.
Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n kuuden vuoden ajan keräämistä tiedoista voidaan todeta, että broilereita on jouduttu lääkitsemään antibiootein vain yksittäistapauksissa, eikä viimeisten kolmen vuoden aikana ollenkaan. Kalkkunoiden osalta lääkitystä on tarvittu jonkin verran mm. suolistotulehduksen vuoksi, mutta antibioottien käyttö on myös kalkkunoilla harvinaista. Sairaita eläimiä ei koskaan jätetä lääkitsemättä, jottei niiden hyvinvointi vaarannu. Kuluttajaturvallisuus varmistetaan valmistekohtaisia varoaikoja noudattamalla.

Suomalainen hyvä tilanne johtuu useasta eri seikasta. Merkittävin on se, että Suomessa ei esiinny monia muualla yleisiä siipikarjan tarttuvia virustauteja, jotka altistavat lintuja bakteeritartunnoille. Tehokkaalla ja kattavalla tilatason tautisuojauksella ennaltaehkäistään tarttuvien tautien leviämistä. Suomi on yksi harvoja maita, jossa on kansallisesti sovittu broilerien ns. all in - all out - kasvatuskäytäntö, jossa kaikki saman kasvatuserän broilerit teurastetaan kerralla, eikä useassa erässä, kuten monissa muissa maissa on tapana. Näin toimien suomalaisilla broileritiloilla tuotantorakennukset ovat aina tyhjinä erien välillä, mikä mahdollistaa korkean hygieniatason ylläpitämisen. Kasvatuserän jälkeen kanalat tyhjennetään kuivikelannasta, pestään kuumalla vedellä, kuivatetaan ja desinfioidaan huolellisesti. Lisäksi Suomessa niin broileri- kuin kalkkunauntuvikoille levitetään kasvattamoihin aina uusi kuivikemateriaali, kun taas monissa maissa jopa EU-alueella käytetään samaa kuiviketta usean kasvatuserän ajan.

Lihasiipikarjan ennaltaehkäisevään lääkitykseen ei Suomessa ole minkäänlaista tarvetta. Maamme siipikarjan hyvää terveystilannetta ja lääkkeetöntä lihantuotantoa esiteltiin tänä kesänä myös maailman siipikarjaeläinlääkäreiden kongressissa Ranskassa. Voimme olla ylpeitä kotimaisesta lihasiipikarjasta, jonka terveyden ja hyvinvoinnin eteen koko tuotantoketju on tehnyt vuosikymmeniä ansiokasta työtä suomalaisten kuluttajien eduksi.
http://www.ett.fi/sisalto/mikrobilääkkeiden-käyttö-lihasiipikarjan-sopimustuotantoon-kuuluvissa-parvissa

Suomen Siipikarjaliitto ry.

Lisätietoja:
Hanna Hamina:  Broileryhdistys puheenjohtaja, broilerinkasvattaja 050 5730773
Hannele Nauholz:  ETT ry. asiantuntijaeläinlääkäri 050 559 6202
Lea Lastikka:  Siipikarjaliitto toiminnanjohtaja 0400 458 372