siipikarjaliitto_kapea_vas

Pohjoismaiset siipikarjapäivät pidettiin Helsingissä marraskuun alussa. Paikalla oli yhteensä 112 osallistujaa, kun luennoitsijatkin lasketaan mukaan. Liki 30 esityksessä käsiteltiin monipuolisesti eläinten hyvinvoinnin parantamista tutkimuksen, terveydenhoidon ja ruokinnan avulla, luodattiin markkinoita pitkälle tulevaisuuteen ja pohdittiin ajankohtaista geenitekniikan käyttöä kasvintuotannossa.

Vieraita Helsingissä pidettäville Pohjoismaisille siipikarjapäiville oli saapunut kaikista Pohjoismaista, Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista, mutta myös kaukaisempia vieraita nähtiin. Luennoitsijoita ja yritysten edustajia oli myös Itävallasta, Belgiasta, Englannista, Hollannista ja Ranskasta.

Esitykset olivat erittäin mielenkiintoisia ja ulkomaiset vieraamme kiittelivätkin kovasti monipuolisesta ohjelmasta. Geenimuuntelu puhututtaa pohjoismaista siipikarjataloutta ja olimmekin pyytäneet aiheesta kaksi toisistaan poikkeavaa luentoa. Finnproteinin Risto Uusitalo kertoi soijan hankinnan kriteereistä ja syistä, miksi toimitaan gmo-vapaalla raaka-aineella. Toinen luento kuultiin Helsingin yliopiston dosentti Kristiina Himaselta, joka luennoi kasvinjalostuksesta ja sen saamasta turhan huonosta maineesta. ”Gmo:n huono imago on mielenkiintoinen ilmiö, ja sen purkaminen pitänee aloittaa biologian perusteista”, hän kertoo. ”Biologiassa muuntelu on jatkuvaa ja myös ehdoton edellytys kehitykselle. Geeniteknologiassa hyödynnetään luonnon omia molekyylejä. Geenithän ovat elämän ABC, ja kaiken elollisen perusta. Ilmaisulla geenien muuntelu on tarpeettoman huono kaiku. Elämän monimuotoisuus perustuu geenien muunteluun.”

Mielenkiintoinen luento oli myös Eviran Tarja Pohjanvirran esitys antibioottien käytöstä mm. siipikarjan kasvatuksessa sekä niiden aiheuttamista ongelmista ihmisille. HKScanin toimitusjohtaja Hannu Kottonen valotti näkemyksiä Euroopan siipikarjamarkkinoihin ja maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen puhui EU:n maatalouspolitiikan muutoksista sekä pohjoismaisesta ruuan tuotannosta ja sen eduista. Hän viittasi puheessaan myös meidän puhtaaseen tuotantoomme, sillä juuri hetkeä aiemmin oli Helsingin Sanomissa ollut iso artikkeli antibioottien holtittomasta käytöstä maailmalla, ei meillä.

EU-komission eläinten hyvinvointiyksikön johtaja Paolo Felice Dalla Villa kertoi eläinten hyvinvointiin ja ruokaturvallisuuteen liittyvän lainsäädännön valmistelusta. Yhä enemmän kuunnellaan kuluttajien ääntä, kun asioita viedään eteenpäin. Kuluttajat ovat sitä mieltä, että eläinten terveydellä on suora vaikutus ruokaturvallisuuteen. Hyvä näin, varmasti me suomalaiset jaamme tämän mielipiteen hänen kanssaan. Tässä vain muutama maininta esityksistä, jotka kaikki olivat erittäin mielenkiintoisia ja ajankohtaisia.