siipikarjaliitto_kapea_vas

Saksassa reilun kuukauden elävä broileri saattaa saada jopa kahdeksan antibioottikuuria. Suomessa yhtäkään tuotantopolven parvea ei lääkitty antibiooteilla viime vuonna.

Tuoreen selvityksen mukaan antibioottien käyttö on tuiki tavallista saksalaisessa broilerituotannossa. Nordrhein-Westfalenin alueella tutkituista lihaksi kasvatettavista broilereista yli 96 prosenttia oli saanut jotakin antibioottia.
Osaa linnuista oli lääkitty jopa kahdeksalla erilaisella antibiootilla. Tämä on paljon, kun lintu elää vain 30–35 vuorokautta.
Kuluttajaministeriön teettämässä tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan 182 tilaa, joilla oli yhteensä 962 kasvatuserää. Lintujen lääkintää seurattiin helmi–kesäkuussa tänä vuonna.
"Nyt on saatu virallista näyttöä antibioottien käytöstä", terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläintautien torjuntayhdistyksestä kertoo.
"Yleisesti on tiedossa, että Keski-Euroopassa kasvunedistäjien käyttökiellon jälkeen antibiootteja on alettu käyttää kasvunedistäjien tilalla."
Tutkimus on herättänyt laajaa huomiota Saksassa. Julkisuudessa on arvioitu, ettei lintujen pito vastaa eläinsuojelusäädösten vaatimuksia ainakaan ruokinnan, hoidon ja olosuhteiden osalta.

Suomalaistila vaalii kansanterveyttä
Suomessa ETU-lihasiipikarja-asiantuntijaryhmä on kerännyt tietoa broilereille ja kalkkunoille käytettävien antibioottien määrästä, laadusta ja käytön syistä jo usean vuoden ajan. Esimerkiksi viime vuonna yksikään lihaksi tuotettava broileriparvi ei saanut mitään antibioottilääkitystä.
Lääkkeiden käyttö pysyy kurissa tarkasti hallitun kasvatuksen ansiosta. Nauholzin mukaan Suomesta puuttuu myös lintukauppa. Esimerkiksi Hollannista viedään eläviä lintuja Saksaan päivittäin.
"Totta kai tuottajat hyötyvät itsekin pitkäjänteisestä tautienvastustuksesta, kun lääkitystä ei tarvita, mutta kyse on myös kansanterveydestä", hän korostaa.
"Niin kauan kuin suomalaistiloilla pystytään pitämään antibioottien käyttö minimissä, uhka lähes kaikille antibiooteille vastustuskykyisistä eli niin sanotuista superbakteereista liittyy tuontielintarvikkeisiin ja ulkomaan matkoihin" Nauholz sanoo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL arvioi hiljattain, että antibioottiresistenssi on muodostumassa yhä vakavammaksi potilasturvallisuutta uhkaavaksi ongelmaksi Euroopassa.
THL:n mukaan antibioottien harkittu käyttö voi sekä estää vastustuskykyisten bakteerien kehittymistä että ylläpitää antibioottien tehoa, jotta niillä voitaisiin hoitaa myös tulevia sukupolvia.
Suomessa löydetään superbakteeria kantava potilas keskimäärin kerran kuukaudessa. Epidemiaksi asti se on yltynyt muun muassa Puolassa ja Italiassa. Intiassa yhtä lähes kaikille antibiooteille vastustuskykyistä bakteeria on löytynyt jopa vesijohtovedestä.

"Sairaat pitää hoitaa"
Nauholz ei tyrmää antibioottien käyttöä tautien hoidossa. "Eläimet täytyy hoitaa, kun ne ovat todella sairaita."
Hyvä tautitilanne ja antibioottien vähäinen käyttö helpottavat myös lääkkeiden valintaa. Suomessa voidaan yhä käyttää jopa peruspenisilliiniä useimpiin eläimille tuleviin infektioihin.
"Esimerkiksi Hollannissa ja Pohjois-Amerikassa kefalosporiinia sumutetaan poikasiin varmuuden vuoksi, mikä on omiaan heikentämään yleisesti ihmislääkinnässä käytetyn lääkkeen tehoa."
Nauholzin mielestä suomalaistuotannossa tehtävää työtä ei osata arvostaa riittävästi Suomessa.
"Julkisuudessa keskitytään helposti esimerkiksi hyvinvoinnin ongelmiin, vaikka kyse olisi yksittäistapauksista", hän toteaa.
"Samalla laitetaan pää pensaaseen ja ostetaan tuontielintarvikkeita, eikä edes kysytä, missä oloissa eläin on kasvatettu. Kotimaista ostettaessa me tiedämme tämän aina."

------------------------------

Suomalainen broileritila ei turvaudu lääkkeisiin

"Tautienhallinta vaatii pitkäjänteistä työtä"
Salolaistilalla broilereita ei tarvitse lääkitä lainkaan, sillä linnuilla ei ole ollut mitään lääkehoitoa vaativaa tautia vuosikymmeniin.
Broilerintuottaja Ilkka Uusitalon mukaan tautivapaus ei ole syntynyt itsestään, vaan se vaatii pitkäjänteistä työtä koko ketjulta.
"Missään kohtaa ei saa hellittää hetkeksikään, vaan tuotantoketjun pitää olla tarkassa hallinnassa koko ajan. Hyvä tautitilanne varmistetaan muun muassa ottamalla salmonellabakteerinäytteet jokaisesta kasvatettavasta parvesta sekä tiloilla että teurastamossa", hän kertoo.
"Iso ero Keski-Eurooppaan on jo se, että kun täällä asiat on aina tehty hyvin, ei ole edes mitään tarvetta lääkitykselle. Etelämpänä kynnys antibioottien käyttöön on selvästi matalampi. Niitä käytetään myös kasvunedistäjinä."
Tilalla on ollut broilereita vuodesta 1976. Nyt kasvussa on noin 83?000 broileria.

Hygieniavalvonta tiukkaa
Kasvatuksen aikana noudatetaan erittäin tiukkaa hygieniaa, Uusitalo korostaa.
"Vain välttämättömimmät vieraat päästetään halliin, mutta hekin hygieniakarsinoiden kautta ja suojavaatteissa."
Lintujen vointi ja laitteiden toimivuus tarkastetaan vähintään kahdesti päivässä. Lisäksi broilereiden oloja seurataan ja säädetään reaaliaikaisesti tietokoneen välityksellä.
Uusitaloilla, kuten muillakin suomalaistiloilla, broilerit kasvatetaan kuivikepohjaisella lattialla. Kuivike vaihdetaan ja halli puhdistetaan ja desinfioidaan perusteellisesti joka lintuerän välillä.
Esimerkiksi Brasiliassa osa tiloista saattaa kasvattaa pari, kolme parvea samalla pohjalla.
"Se voi tuoda lyhytaikaista säästöä mutta ei ainakaan helpota tautipainetta", Uusitalo pohtii.

Ongelmia EU-säädöksistä
Broilereiden kasvatuksessa Suomessa noudatetaan kertatäyttöä eli poikaset ovat tilalle tullessaan samanikäisiä, ja ne lähetetään teuraaksi samalla kertaa. Tutkimusten mukaan iältään yhtenäinen parvi on tautivastukseltaan parempi kuin eri-ikäisinä teurastettu.
Muualla Euroopassa lintuparvea harvennetaan yleensä loppukasvatusvaiheessa, jolloin maksimoidaan lihamäärä lattianeliöitä kohden. Lastauskoneen tulo halliin katkaisee kuitenkin tautisulun.
Uusitalo kantaa huolta toukokuussa voimaanastuneen EU:n broileridirektiivin vaikutuksista, joka voi laskea Suomessa käytettäviä kasvatustiheyksiä, vaikka siihen ei muutoin olisi tarvetta.
"Pahimmillaan se voi pakottaa suomalaistilat ottamaan käyttöön harvennuksen. On todella harmi, ettei eurooppalainen lainsäädäntö ymmärrä suomalaista toimintatapaa ja sen arvoa."

Suomalaistyötä ei osata arvostaa
Tuottaja toivoo, että suomalaistilojen työlle annettaisiin arvoa myös markkinoilla.
"Tuntuu, ettei kuluttaja ymmärrä, mistä oikein on kyse", hän pohtii.
"Esimerkiksi thaimaalaista ja brasilialaista broileria syödään laajalti ravintoloissa ja julkisissa ruokailuissa. Suomalaistuottajana koen sen vääryydeksi, sillä liha ei ole tuotettu samanlaisin vaatimuksin kuin täällä."
Uusitalon mielestä varsinkin julkisin verovaroin tuotetuissa ruokapalveluissa tulisi käyttää vain Suomen viranomaisvaateet täyttävää lihaa.

Maaseudun Tulevaisuus 7.12.2011
Tiina Taipale