siipikarjaliitto_kapea_vas

Suomessa on lähes kaksisataa broilerinkasvatukseen erikoistunutta maatilaa, joilta kaupan joutsenlipulla merkityt broilerituotteet ovat lähtöisin. ELMAssa broilerien kasvattajat kertovat työstään pienoiskasvattamon äärellä osastolla 3c2.

Suomessa syödään noin 76 kiloa lihaa henkeä kohti vuodessa, ja siitä broilerin osuus on n. 17 kg. Siipikarjanliha on tällä hetkellä toiseksi suurin lihalaji ja kulutuksen ennustetaan edelleen kasvavan.

Suomessa liha on kaupoissa noin vuorokauden sisällä siitä, kun linnut lähtevät kasvattamosta teurastamoon. EU:n tuorelihadirektiivi määrää, että tuoreena kuluttajille myytävää siipikarjanlihaa tai raakalihavalmistetta ei saa tehdä jäädytetystä tai pakastetusta siipikarjanlihasta. Salmonellavapautemme ansiosta ja sen säilyttämiseksi Suomi on saanut EU:lta luvan vaatia salmonellatutkimusta maahan tuotavilta eläviltä eläimiltä sekä lihalta ja kananmunilta.

Terveys on tärkeä osa hyvinvointia, myös linnuilla

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA julkaisi viime vuonna selvityksen kampylobakteerin ja salmonellan esiintyvyydestä broilereissa EU-jäsenmaissa. Jäsenmaiden vuonna 2008 toteuttamassa kartoituksessa tutkitut näytteet kerättiin teurastamoilta. Selvityksen mukaan tutkituissa broilerin ruhoissa todettiin kampylobakteereja keskimäärin 76 prosentissa ja salmonellaa 15,7 prosentissa. Esiintyvyys vaihteli suuresti: kampylobakteerilla 4,9 prosentista 100 prosenttiin ja salmonellalla 0 prosentista 85,6 prosenttiin. Suomessa salmonellaa ei todettu lainkaan. Kampylobakteereidenkin esiintyvyys oli jäsenmaiden alhaisimpia (5,5 prosenttia) ja todetut pitoisuudet matalia. Saman kartoituksen yhteydessä tutkittiin myös kampylobakteereiden esiintyvyyttä broilereiden teuraserissä. Eräkohtainen esiintyvyys oli EU:ssa keskimäärin 71,2 prosenttia, Suomessa 3,9 prosenttia. Tulokset vahvistivat Suomen hyvän kampylobakteeri- ja salmonellatilanteen. (Lähde: www.zoonoosikeskus.fi)

Suomen siipikarja on määrätietoisella torjuntatyöllä saatu pysymään vapaana myös muualla yleisesti esiintyvistä tarttuvista virustaudeista, joista vakavimpia ovat lintuinfluenssa ja newcastlentauti. Hyvä tautisuojaus ja tuontilintujen vapaaehtoinen kontrolli ovat tärkeät ennaltaehkäisykeinot.

Broilerit kasvavat suurissa ja avarissa kanaloissa, vapaana pehkun päällä. Koko elämänsä ajan niillä on mahdollisuus liikkua ja tutkia ympäristöään ja niillä on lajityypillistä seuraa. Kasvatusosastojen kertatäyttö ja -tyhjennys – harvennusta ei käytetä – sekä erätauolla tehtävä pesu ja desinfiointi pienentävät tartuntapainetta. Suomessa ei siksi ole tarvetta siipikarjan ennalta ehkäisevään antibioottilääkitykseen, ja sairauden hoitoonkin antibiootteja tarvitaan erittäin harvoin. Esimerkiksi 2010 broilereille ei Suomessa määrätty yhtään antibioottikuuria. Tuotantoeläinten vähäinen lääkitystarve pienentää myös mikrobilääkeresistenssin kehittymisvaaraa ja näin vaikutusta ihmislääkintään.

Broilerituottajat paikalla ELMA:ssa

Suomessa on kolme broilerintuotantoon erikoistunutta lihataloa, Atria Oy, HK Ruokatalo Oy ja Saarioinen Oy. Atrialle lintuja kasvatetaan Etelä-Pohjanmaalla, HK Ruokatalolle Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa sekä Saarioisille Pirkanmaalla. Suomen Broileryhdistyksen osastolla tuottajat kertovat työstään niin, että avajaispäivänä perjantaina paikalla ovat HK Ruokatalon tuottajat, lauantaina Atrian ja sunnuntaina Saarioisten tuottajat.

Lisätietoja: ELMA 3-halli c2
Suomen Broileryhdistys, Keskuskatu 21, 31600 JOKIOINEN, p. (03) 438 4737
- puheenjohtaja Petri Yli-Soini, p. 040 718 8972
www.siipi.net