siipikarjaliitto_kapea_vas

Suomessa on lähes kaksisataa broilerinkasvatukseen erikoistunutta maatilaa, joilta kaupan joutsenlipulla merkityt broilerituotteet ovat lähtöisin. ELMAssa broilerien kasvattajat kertoivat työstään pienoiskasvattamon äärellä osastolla 3c2.

Suomessa syödään noin 74 kiloa lihaa henkeä kohti vuodessa, ja siitä broilerin osuus on n. 16 kg. Siipikarjanliha on tällä hetkellä toiseksi suurin lihalaji ja kulutuksen ennustetaan edelleen kasvavan.

Suomessa liha on kaupoissa noin vuorokauden sisällä siitä, kun linnut lähtevät kasvattamosta teurastamoon. Tällä on entistä suurempi merkitys nyt, kun huhtikuussa voimaan tullut EU:n tuoreliha-asetus määrää, että tuoreena kuluttajille myytävää siipikarjanlihaa tai -raakalihavalmistetta ei saa tehdä jäädytetystä tai pakastetusta siipikarjanlihasta. Salmonellavapautemme ansiosta ja sen säilyttämiseksi Suomi on saanut EU:lta luvan vaatia salmonellatutkimusta maahan tuotavilta eläviltä eläimiltä sekä lihalta ja kananmunilta.

Terveys on tärkeä osa hyvinvointia, myös linnuilla

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA julkaisi alkuvuonna selvityksen kampylobakteerin ja salmonellan esiintyvyydestä broilereissa EU-maissa. Jäsenmaiden vuonna 2008 toteuttamassa kartoituksessa tutkitut näytteet kerättiin teurastamoilta. Selvityksen mukaan tutkituissa broilerin ruhoissa todettiin kampylobakteereja keskimäärin 76 prosentissa ja salmonellaa 15,7 prosentissa. Esiintyvyys vaihteli suuresti: kampylobakteerilla 4,9 prosentista 100 prosenttiin ja salmonellalla 0 prosentista 85,6 prosenttiin. Suomessa salmonellaa ei todettu lainkaan. Kampylobakteereidenkin esiintyvyys oli jäsenmaiden alhaisimpia (5,5 prosenttia) ja todetut pitoisuudet matalia. Saman kartoituksen yhteydessä tutkittiin myös kampylobakteerien esiintyvyyttä broilereiden teuraserissä. Eräkohtainen esiintyvyys oli EU:ssa keskimäärin 71,2 prosenttia, Suomessa 3,9 prosenttia. Tulokset vahvistivat Suomen hyvän kampylobakteeri- ja salmonellatilanteen. (Lähde: www.zoonoosikeskus.fi)

Suomen siipikarja on määrätietoisella torjuntatyöllä saatu pysymään vapaana myös muualla yleisesti esiintyvistä tarttuvista taudeista. Hyvä tautisuojaus ja tuontilintujen vapaaehtoinen kontrolli ovat tärkeät ennaltaehkäisykeinot. Broilereita varten suunnitellut tuotantorakennukset, joissa olosuhteet voidaan säätää linnuille optimaalisiksi, kasvatusosastojen kertatäyttö ja -tyhjennys sekä erätauolla tehtävä pesu ja desinfiointi pienentävät tartuntapainetta. Suomessa ei siksi ole tarvetta siipikarjan ennalta ehkäisevään antibioottilääkitykseen, ja sairauden hoitoonkin antibiootteja tarvitaan erittäin harvoin (2007-2008 lääkitty 1-2 broilerierää n. 3000:sta). Tuotantoeläinten vähäinen lääkitystarve pienentää myös mikrobilääkeresistenssin kehittymisvaaraa ja näin vaikutusta ihmislääkintään.

Broilerituottajat ELMAssa

Suomessa on kolme broilerintuotantoon erikoistunutta lihataloa, Atria Oy, HK Ruokatalo Oy ja Saarioinen Oy. Atrialle lintuja kasvatetaan Etelä-Pohjanmaalla, HK Ruokatalolle Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa sekä Ruoka-Saarioisille Pirkanmaalla. Suomen Broileryhdistyksen osastolla tuottajat kertoivat työstään niin, että avajaispäivänä perjantaina paikalla olivat Saarioisten tuottajat, lauantaina Atrian ja sunnuntaina HK Ruokatalon tuottajat.

Helsingin Messukeskuksessa vieraili ns. vihreänä viikonloppuna 26.-28.11. yhteensä 41330 kävijää. ELMA maaseutumessujen lisäksi siellä järjestettiin samanaikaisesti Metsä, Kädentaito, Tee Se Itse ja Lemmikkimessut.

Lisätietoja:
Suomen Broileryhdistys, Keskuskatu 21, 31600 JOKIOINEN, p. 03-438 4737
- puheenjohtaja Petri Yli-Soini, p. 040 718 8972
www.siipi.net