siipikarjaliitto_kapea_vas

Tänä vuonna siipikarjan ulkonapitokielto astuu voimaan 15.3. ja päättyy 31.5. Sen avulla estetään lintuinfluenssan leviäminen luonnonvaraisista linnuista siipikarjaan. Kieltoaikana siipikarjaa voidaan pitää ulkona vain, jos ulkotarhat on suojattu riittävän tiheällä verkolla, joka estää luonnonvaraisten lintujen ja siipikarjan kontaktit. Siipikarjan ulkonapidosta on ilmoitettava sijaintikunnan kunnaneläinlääkärille ennen siipikarjan laskemista ulkotarhaan.

Ulkonapitokielto koskee myös luonnonmukaista tuotantoa ja omaan käyttöön pidettävää siipikarjaa. Viranomaismääräysten noudattaminen ei muuta luomulintujen luomustatusta, vaikka ne eivät pääsekään ulos.

Voimakkaita oireita aiheuttavaa lintuinfluenssaa esiintyy jatkuvasti eri puolilla maailmaa. Syksyllä 2003 lintuinfluenssaviruksen alatyyppi H5N1 alkoi levitä nopeasti Aasiassa. Viime vuonna raportoitiin 73 laboratoriossa varmistettua tartuntatapausta ihmisissä. Tapauksia oli viidessä eri maassa, eniten Egyptissä (39) ja Indonesiassa (21). Ihmiset olivat saaneet tartunnan siipikarjasta käsitellessään sairaita lintuja.

Sekä siipikarjan että luonnonvaraisten lintujen seurannassa rekisteröidään useimmille lintulajeille korkeaa kuolleisuutta aiheuttavan korkeapatogeenisen lintuinfluenssan tapaukset sekä matalapatogeenisista H5- tai H7-tyypin aiheuttamat, jotka voivat muuntua matalapatogeenisesta korkeapatogeeniseksi. Lintuinfluenssan esiintyminen siipikarjassa kartoitetaan vasta-ainetutkimuksin. Vuonna 2009 uusia vasta-aineita ei löytynyt tutkituilta tiloilta.

Tänä vuonna lintuinfluenssa H5N1 -tapauksia siipikarjassa tai luonnonvaraisissa linnuissa on raportoitu jo kuudessa maassa: Kambodzassa, Hong Kongissa, Israelissa, Myanmarissa, Nepalissa ja Vietnamissa. Viime vuonna lintutapauksia raportoitiin 17 maassa, Euroopan alueella Saksassa ja Venäjällä. Vuosien 2003-2010 aikana tapauksia on ollut useimmissa Euroopan maissa.

Viime vuonna matalapatogeenista H5- tai H7-tyypin lintuinfluenssaa siipikarjassa oli EU:n alueella 44 taudinpurkausta, joista 32 Italiassa.

Luonnonvaraisista linnuista vesilinnut ovat todennäköisiä lintuinfluenssaviruksen kantajia. Vuosittain myös Suomesta löytyy vesilinnuista useita matalan taudinaiheuttamiskyvyn omaavia, eri alatyyppeihin kuuluvia influenssa-A-viruksia. Siksi etenkin luonnonvaraisten vesilintujen ja siipikarjan kontaktit on syytä estää.

Lisätietoja:
Eläinlääkintöylitarkastaja Katri Levonen, maa- ja metsätalousministeriö, puh. (09) 160 53 437
Neuvotteleva virkamies Kajsa Hakulin, maa- ja metsätalousministeriö, puh. (09) 160 52 433
Eläinlääkintöylitarkastaja Sirpa Kiviruusu, Evira,
puh. 020 77 24 216 (lomalla 1.3. asti)
Ylitarkastaja Miia Kauremaa, Evira, puh. 020 77 24 215

Muualla verkossa

MMM:n asetus nro 119 (FINLEX)