siipikarjaliitto_kapea_vas

pyhajarvi_logo

Pyhäjärvi-instituutin ja ketjun yhteistyöhanke päättyy — Tiedote

Jalostajien ja tuottajien aloitteesta Pyhäjärvi-instituutti käynnisti vuonna 2002 koko kananlihaketjua koskevan kehittämishankkeen. Työllä haluttiin turvata laadukkaan raaka-aineen saanti ja toisaalta estää se, etteivät kanat päätyisi ihmisravinnon sijasta pelkästään rehukäyttöön. Hanke päättyy nyt elokuussa. Seuraavassa lyhyesti toimintaa ja tuloksia.

Toimintaa

Vaikka valkoisesta lihasta broileri muodostaa ylivoimaisen ja kalkkuna kasvavan osan, niin munivan kanan lihalla on edelleen sijansa. Kehityshankkeessa olivat mukana ketjun toimijat kanarotujen jalostajista, kasvattajista ja rehuyrityksistä raaka-aineen jalostajiin ja kehittäjiin. Ketjun varsinaisten toimijoiden ohella mukaan saatiin raaka-ainetutkimuksiin LTK sekä kuluttajanäkökulmaa tuomaan esille suurkeittiöiden, tukkukauppojen ammattilaiset sekä keittiömestareita. Hankkeen aikana ketjun eri osien toimintaa varten tehtiin mm.

  • alkutuotantoon tilatutkimus, hoito-opas, koulutusta
  • jalostusta ja markkinointia varten kanalihan käyttöselvityksiä ja raaka-ainetutkimuksia
  • suurkeittiö ja vähittäiskauppaselvityksiä
  • tuotekehitystä, reseptivihkosia
  

Hankkeen loppuvaiheessa toteutettiin yhteistyössä uuden teurastamon kanssa koulutusta ja muuta kehitystyötä.

Tuloksia

Hankkeessa saavutettiin monia tavoitteiden suuntaisia tuloksia:

  • Kananlihan tuotantoketjun eri osia on pystytty projektin tutkimuksilla, koulutuksella ja muulla aineistolla kehittämään.
  • Alkutuotannossa teurastukseen menevät kanojen hylkäysprosentti on oleellisesti pienentynyt ja kanojen keskipaino kasvanut tavoitteen mukaisesti. Luottamus on välivaiheen jälkeen palautunut. Tärkeätä on myös eettinen puoli: ruokatuotantoon tarkoitettu eläin menee ainakin pääosin elintarvikkeeksi eikä ainoastaan rehukäyttöön.
  • Tuottajalle munintansa lopettaneiden kanojen poistosta aiheutuva kustannus pieneni.
  • Kanoista huomattavasti aikaisempaa suurempi osa menee elintarvikekäyttöön.
  • Raaka-aineen ominaisuuksista on saatu monipuolista tietoa, jota voidaan teurastustoiminnassa ja kuluttajamarkkinoissa hyödyntää.
  • Markkinoista on tuotettu tietoa, joka auttaa tuotevalikoiman suunnittelussa. Hankkeessa tuotettiin tuoteideoita, joita voidaan hyödyntää markkinoilla.
  • Työllä on voitu luoda perustaa uudelle yritystoiminnalle, joka jatkossakin voi hyödyntää projektin tuloksia. Koko ketjun tarkastelu ja aineisto toi myös uskottavuutta ja kannustusta koko ketjun työn mahdollisuuksille.
  • Hankkeen loppuvaiheessa uusi yritys Keltasiipi Oy Köyliössä alkoi vastaanottaa, teurastaa ja jalostaa kanoja.
  • Hanke vaikutti osaltaan parinkymmenen uuden jalostustyöpaikan syntymiseen.

Osallistujat, rahoitus

Hankkeella oli laaja ohjausryhmä tuottajista, rodun jalostajista ja rehun valmistajista, jalostajiin ja markkinoijiin. Lisäksi oli eri alojen asiantuntijaryhmät.

Yritysrahoituksen ja työpanoksen lisäksi rahoittajina oli kuntia Vakka-Suomesta ja Satakunnasta päärahoittajan ollessa Varsinais-Suomen TE-keskus alueellisen maaseutuohjelman varoin. Hankkeen vetäjänä toimi projektipäällikkö Kaisa Hartikainen Pyhäjärvi-instituutista Lisäksi instituutista työhön osallistuivat toiminnanjohtaja Erkki Salomaa ja kehityspäällikkö Marko Jori. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi kanaketjun asiantuntija toimitusjohtaja Timo Tuomola.

Lisätiedot

Pyhäjärvi-instituutti Erkki Salomaa, p. (02) 838 0611

emotr  hollanninmatka_clip_image002

Pyhäjärvi-instituutti, Ruukinpuisto, 27500 Kauttua (Eura), puh (02) 838 0600

sähköposti: p-i@pyhajarvi-instituutti. fi, www.pyhajarvi-instituutti.fi