siipikarjaliitto_kapea_vas

ankkabanner

Yleiskuva kasvatushallista. Kuva: Bertil Lund

Suomalaiset käyttävät kevyttä ja terveellistä siipikarjanlihaa vuosi vuodelta enemmän, tänä vuonna kaikkiaan lähes 15 kiloa henkeä kohti; kulutus on kaksinkertaistunut seitsemässä vuodessa. Keskiverto EU-kansalaisen kulutustasoon on silti vielä kymmenen kilon ero.

Kaksi kolmannesta suomalaisen käyttämästä siipikarjanlihasta on edelleen broileria, mutta kalkkunaakin kuluu jo kaksi kiloa (kymmenen vuotta sitten 200 grammaa). Perässä tulevat ankat ja hanhetkin. Ankanpojista ei enää ole pulaa: kansainvälisen pekinginankkajalostajan, brittiläisen Cherry Valleyn Super M -untuvikkoja kuoriutuu säännöllisesti Munkkilan hautomossa Paimiossa.

Ankat ovat suhteellisen helppohoitoista siipikarjaa, ja niitä voi kasvattaa vanhemmissakin rakennuksissa. Teurastus ja lihan markkinointi on kuitenkin selvitettävä ennen kasvatukseen ryhtymistä - ainakaan toistaiseksi mikään teurastamo ei osta vesilintuja.

ankat_3
Ankoille soveltuu samat
ruokintalaitteet kuin
muullekin siipikarjalle.
Kuva: Bertil Lund
ankat_2

Ankkoja voi kasvattaa vanhemmissakin rakennuksissa.
Kuva: PH

Ankkaa on jo vuosia tuotettu ja teurastettu parilla maatilateurastamolla Keski- ja Kaakkois-Suomessa. Pienimuotoiset siipikarjan teurastuspaikat ovat vastanneet ensimmäisten länsisuomalaistenkin ankkaerien lihaksi laittamisesta. Ankan teurastus on kuitenkin työläämpää kuin tavallisimman suoramyyntiin kasvatettavan kalkkunan, ja jatkojalostus - paloittelu, luuttomat tuotteet - helpottaisi markkinointia esimerkiksi ravintoloihin.

Ankkojen alusta olisi pidettävä kuivana

ankat_1
Ankka on vesieläin. Siksi se leikkii mielellään juoma-astioiden äärellä.

Kuva: Bertil Lund

Ankat, kuten muukin siipikarja, suositellaan tautiriskien pienentämiseksi kasvatettavaksi erillään muusta eläintuotannosta. Rakennusten olisi suojattava linnut säiden vaihtelulta, tuhoeläimiltä, taudinaiheuttajilta; rakennusmateriaalien olisi mahdollistettava kasvatuksen päätteeksi tehtävä puhdistus ja desinfiointi. Vesilintuina ankat nauttivat veteen pääsystä, mutta sottaavat pahasti - käytännön teuraskasvatuksessa uimapaikkoja ei käytetä. Juoma-astiatkin olisi untuvikkovaiheen jälkeen hyvä sijoittaa ritilän tai verkon päälle, josta läikkynyt vesi johdettaisiin pois. Linnuilla on aina oltava puhdasta juomavettä tarjolla. Kuiviketta ankoilla kuluu runsaasti - märissä oloissa linnuista tulee huonokuntoisia ja taudit leviävät. Hyvä tuuletus pitää osaltaan kuiviketta kunnossa.

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (ankkojen ja hanhien eläinsuojeluvaatimukset nro 30/EEO/1999) mukaan yli neljän viikon ikäisiä ankkoja saa olla enintään 16 elopainokiloa vastaava määrä lattianeliömetriä kohti, mikä normaalisti merkitsee keskimäärin 4,5-5 ankkaa neliöllä.

Untuvikot tarvitsevat paljon lämpöä

Ankanpojat tarvitsevat ensimmäisinä päivinä noin 35 astetta lämmintä. Lämpötilaa lasketaan vähitellen, ja noin neliviikkoisina, kun linnuilla on täysi höyhenpuku, lisälämpöä tarvitaan vasta jos huonelämpötila laskee alle 5 asteen (Cherry Valleyn ohje). Viileässä rehunkulutus nousee, ja alle yhden asteen lämmössä juomavesi voi jäätyä, mikä heikentää huomattavasti kasvua.

Ankat kasvavat nopeasti

Pekinginankat teurastetaan yleensä 7-8 viikon iässä, jolloin teuraspaino on 2-2,5 kiloa. Arvokkaiden rintalihojen saannon parantaminen voi edellyttää painotavoitteen nostamista. Urokset ovat noin sata grammaa naaraita painavampia. Rehua kuluu 2,5-3 elopainokiloa kohti. Ankkoja voidaan myös laiduntaa, jolloin kasvatusaika venyy kolmeen neljään kuukauteen.

ankat_laatikossa
Ankat toimitetaan suoraan hautomosta kasvatukseen 60 kappaleen kuljetuslaatikoissa.

Kuva: Bertil Lund

Ensimmäiset 3-4 viikkoa ankkojen ruokintaan sopii kananpoikasille tarkoitettu mureinen täysrehu. Sen jälkeen voidaan käyttää kalkkunoiden loppukasvatusrehuja tai untuvikkorehun ohella lisääntyvä määrä kotoista viljaa jyvinä, kanatiiviste-viljaruokintakin on mahdollinen kalkkilisäyksellä täydennettynä. Rakeistettua rehua haaskaantuu vähemmän kuin jauheista.

Ankkatietoa:

  • Munkkilan hautomo, Paimio, puh. 02-470 2000
  • Cherry Valleyn kasvatusohjeita ym. monistettua aineistoa, Siipikarjaliitto puh. 03-438 4737
  • Ruokaohje: Paistettua ankkaa