siipikarjaliitto_kapea_vas

Suomessa toteutettu järjestelmällinen laatutyö siipikarjanlihan tuotannossa on rakentanut kuluttajien luottamusta suomalaisten elintarvikkeiden turvallisuuteen. Tutkimusten perusteella luottamus suomalaiseen ruokaketjuun on vahva.

Maassamme toteutettavan elintarviketalouden kansallisen laatustrategian perustekijöitä ovat avoimuus, läpinäkyvyys ja jäljitettävyys. Näitä periaatteita toteuttaa myös suomalainen broileriketju. Broilerituotannon kansalliseen laatujärjestelmään kuuluu kansallisen ja EU-lainsäädännön sekä salmonellavalvontaohjelman lisäksi kansallisen tason toimenpiteitä, joilla varmistetaan korkealaatuinen toiminta ja turvalliset tuotteet. Alalla noudatetaan muun muassa Eläintautien torjuntayhdistyksen antamia ohjeita, joiden avulla hallitaan muualla maailmassa yleisesti esiintyviä tarttuvia eläintauteja. Käytännön ansiosta Suomessa on poikkeuksellisen hyvä eläinterveystilanne.

Ala on myös yhteisesti sopinut vapaaehtoisista terveydenhuoltotoimenpiteistä, joiden avulla huolehditaan tuotantoeläinten terveydestä ja hyvinvoinnista. Alalla noudatettavat laatujärjestelmät ja tuotannon tarkka seuranta luovat perustan korkealaatuisille tuotteille. Suomalainen broilerintuotanto on ammattimaisesti toteutettua ja tarkkaan säädeltyä sopimustuotantoa.

Kasvatusolosuhteissa meillä on useita ylivoimatekijöitä verrattuna moniin muihin maihin. Meillä broilerit ja kalkkunat kasvatetaan täysin sisätiloissa, tarkasti kontrolloituna ja hyvissä olosuhteissa. Broilerit ja kalkkunat sekä niiden rehut eivät myöskään ole kosketuksissa villilintujen kanssa.

Lisätietoa suomalaisesta broilerituotannosta on Suomen Broileryhdistyksen julkaisemassa Broilerin tarina -esitteessä, jonka uudistettu painos on juuri ilmestynyt. Linkki esitteeseen on tämän tiedotteen lopussa.

Lihan suomalaisen alkuperän merkitys kasvaa

Viime kesänä Suomi Syö -tutkimuksen yhteydessä kuluttajilta kysyttiin syitä suomalaisen elintarvikkeen valitsemiseen. Tärkeimmät syyt olivat halu suosia suomalaista, tietää mitä syö, halu säilyttää suomalainen elintarviketuotanto, luottamus suomalaiseen elintarvikeketjuun ja että suomalaiset tuotteet ovat laadukkaita. Laatu oli erityisesti 15-24 -vuotiaiden mielestä tärkein syy valita suomalainen elintarvike.

Valitsemalla suomalaisia elintarvikkeita haluttiin vaikuttaa erityisesti suomalaisen elintarviketuotannon säilymiseen ja omaan terveyteen.

Tutkimuksessa kysyttiin myös suomalaisten arviota ruuan suomalaisen alkuperän merkityksen muutoksista seuraavan viiden vuoden aikana. Suomalaisuuden merkityksen arvioitiin kasvavan voimakkaimmin lihan osalta. Erityisesti alle 45-vuotiaat vastaajat olivat tätä mieltä. Taloustutkimuksen toteuttamaan tutkimukseen vastasi reilu 2 000 suomalaista.

Hyvää Suomesta -joutsenlippu merkitsee suomalaisen lihan

Lihan alkuperä on ilmoitettava sekä suomalaisesta että ulkomailta tuodusta tuoreesta ja pakastetusta, leikatusta, jauhetusta tai paloitellusta lihasta. Lihan alkuperämaa on ilmoitettava myös raakalihavalmisteesta, kuten suolatusta, maustetusta ja marinoidusta lihasta. Kypsennettyihin lihavalmisteisiin ja liharuokavalmisteisiin käytetyn lihan alkuperää ei pakkausmerkinnöissä tai esitetiedoissa tarvitse ilmoittaa.

Suomalaisen tuotteen alkuperä selviää helpoiten Hyvää Suomesta -joutsenlipusta, joka kertoo, että tuotteeseen käytetty liha on kokonaan suomalaista. Hyvää Suomesta -ravintolatunnusta käyttävät ravintolat ovat sitoutuneet käyttämään ainoastaan suomalaista lihaa.

Broilerin tarina -esite