siipikarjaliitto_kapea_vas

Suomen Siipikarjaliiton tiedote

Kananmunamarkkinoiden epätasapaino ja ketjun heikko kannattavuus ovat puhututtaneet suomalaisia kananmunatuottajia pitkään. Ylituotanto ja alhaiset hinnat ovat laskeneet alan kannattavuutta ja viime vuonna tuottajahinnan laskettua noin viiteenkymmeneen senttiin kilolta, tuottajat kaavailivat jopa lopettavansa munien toimittamisen kauppaan. Esimerkiksi Ruotsissa kananmunatuottajat saavat kiloa kohden yli euron.

Siipikarjaliiton vuosikokouksen yhtydessä maaliskuun 27 päivänä Nokialla perustettiin alalle uusi yhdisys – Kananmunayhdistys, jonka pääasiallisena tarkoituksena on yhteistyötä tiivistämällä edesauttaa kananmuna-alan toimintaedellytyksiä sekä parantaa kilpailukykyä. Kananmunayhdistyksen johtokuntaan nimettiin tuottajien, tuottajajärjestöjen, kananmunapakkaajien sekä rehuteollisuuden ja Siipikarjaliiton edustus. Yhdistys toimii osana Siipikarjaliittoa, toteaa Lea Lastikka Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja.

Kananmunien kulutus Suomessa on vain runsaat yhdeksän kiloa henkeä kohden. Muualla Euroopassa keskikulutus on noin 12-13 kiloa. Suomen kananmunamarkkinoita vaivaa jatkuva ylituotanto sekä alhainen kulutus. Tämän johdosta myös kuluttajahinnat laskivat viime vuonna Elintarviketiedon mukaan liki 12 prosenttia. Alalla on edessään suuret haasteet, sillä vuonna 2012 loppuu kananmunien tuotaminen ns. perinteisissä häkeissä ja ala joutuu investoimaan uusiin tuotantomuotoihin. Maa-ja metsätalousministeriön johdolle jo vuonna 2003 valmisteltu kananmunastategia tähtäsi siihen, että uusiin tuotantomuotoihin siirrytään jo hyvissä ajoin asteettain ja luodaan edellytykset tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiselle.

Suomalaiset kuluttajat arvostavat suomalaisia kananmunia. Suomen lisäksi ainoastaa Ruotsissa voidaan varmuudella sanoa, että markkinoilla olevat kananmunat ovat salmonellavapaita. Suomalaisista kanamunista maksetaankin viennissä korkeampi hinta kuin kotimarkkinoilla. Uusimmat tutkimukset ovat tuoneet esille kanamunan erinomaisuuden osana monipuolista ruokavaliota. Kananmuna sisältää runsaasti arvokkaita vitamiineja sekä mineraaleja ja seleeniä. Myös koliinin merkitys on korostunut. Koliini - nimisellä yhdisteellä on todettu olevan vaikutuksia mm. sikiön hermoston ja aivojen kehittymisessä. Koliinia tutkitaan myös aikuisten ja ja vanhuusiän aivo-ja muistitoimintojen yhteydessä. Suomessa muinoin iskostunut kolesterolin liikasaannin pelko istuu erittäin syvällä, vaikka suomalaisissa ravitsemussuosituksissa terveelle väestölle ei aseteta suosituksia kolesterolin saannista tai kananmunien syönnistä. Kananmunat kuuluvat samaan lohkoon lautasamallissa kuin liha ja kala, joiden osuus päivittäisestä ruokavaliosta tulisi olla n. 200 grammaa. Australiassa kananmuna on saanut suositun sydän-merkin, joka kertoo tuotteen hyvistä ominaisuuksista sydän-ja verisuonisairausten ehkäisyssä. Ruotsissa onkin tästä otettu mallia ja kananmunia markkinoidaankin vitamiinipillereitä ja todetaan kananmunan olevan "maailman paras elintarvike", toteaa Lea Lastikka.

Lisätietoja:

Suomen Siipikarjaliitto
Toiminnanjohtaja Lea Lastikka
0400-458372